Workshop.jpg
Workshop.jpg

Luovat alat 1


® + © = €

SCROLL DOWN

Luovat alat 1


® + © = €

Immateriaalioikeudet: luovan työn suoja

Jälkiteollisessa maailmassa aineettomien hyödykkeiden merkitys korostuu. Sävellys, tietokoneohjelma tai yrityksen nimi voivat olla arvokkaampia kuin kone taikka rakennus.

Lähtökohta on, että toisen keksimän idean saa kuka tahansa napata. Jottei näin kävisi, tarjoaa lainsäädäntö keinoja, joilla luovan työn hedelmät suojataan – puhutaan immateriaalioikeuksista. Jos jättää käyttämättä lain tarjoamat mahdollisuudet, on asema heikko. Ei myöskään riitä, että asiaan palataan vasta sitten, jos ongelmia ilmenee.

Immateriaalioikeudet on monimutkainen vyyhti, joka on monelle kokeneellekin juristille vieras. Keskeiset käsitteet ja termit sekoittuvat myös mediassa jatkuvasti. Olemme mm. saaneet hiljattain lukea, että puhelinvalmistaja on ”patentoinut” ympyrän tai että kasvinjalostajalla on lajikkeiden ”tekijänoikeuksia”!

Immateriaalioikeudet voi hahmottaa kokoelmana työkaluja, joista valitaan kulloiseenkin tilanteeseen sopiva. Suurin osa niistä edellyttää viranomaisrekisteröintiä (esim. tavaramerkki ja patentti); tekijänoikeus puolestaan ”syntyy itsestään”. Eri suojamuotoja voidaan yhdistää siten, että saavutetaan kustannus-hyöty-suhteeltaan tarkoituksenmukainen lopputulos.

Niin tekijän kuin yrityksen on syytä miettiä asiaa hyvissä ajoin. Onko tietokoneohjelmassa toimintoja, jotka voidaan suojata patentilla? Tulisiko esineen muotoiluun liittää elementtejä, jotka tehostavat mallisuojaa? Onko yrityksen nimi sellainen, että se voidaan rekisteröidä tavaramerkkinä? (Joidenkin perinteikkäiden pörssiyritysten kohdalla näin ei ole.)

Monilla aloilla on virheellisiä oletuksia immateriaalioikeussuojan kattavuudesta. Myös vakiintuneet sopimuskäytännöt  saattavat johtaa sisäisesti ristiriitaiseen tulokseen. Jos lisenssisopimuksessa luovutetaan tietyt oikeudet, mutta samalla todetaan, että kaikki oikeudet jäävät luovuttajalle, mitä onkaan sovittu.

Jotta immateriaalioikeuksista on hyötyä, tulee niitä myös käyttää. Tarvitaan strategista ajattelua. Laajan patenttisalkun haaliminen ja sen aggressiivinen puolustaminen saattaa olla kannattavaa globaalille elektroniikkajätille. Pienyritys voi miettiä, olisiko kustannustehokkaampaa rakentaa vahvaa brändiä tavaramerkkien ja visuaalisen suunnittelun kautta. Voihan kilpailijan mahdollisuutta patentointiin rajoittaa oman teknologian julkistuksella.

Kuva:  Jaakko Paarvala
Kuvassa: Marko Mikkola, Suomen Kansallisooppera